Rakausruno..

[Kauko Huotari]

Helittäen kullalleh

Keit aamust het kauravelii,
tarjo kahvetta pekonil ja munil.
Älkä puhu mittä,
alkä lorut vesii astioit lährätes.

Kopistel makkukamoet usei,
siivoo ku mie o lenkil tae kuppilas.
Kis ja koeri ei meil hankita,
eik lintui terasil sapuskoe kan.

Te pääsiäeseks mämmi ja sopa,
Jussipäeviks sima ja munkii,
Kekriks röntösii ja lantukukoi,
Jouluks tortui ja piparii.

Te josku kapkeitto ja talkkun,
mut äl tarjo kanna ja sieni.
Vierahil ei ruoka tarjotta,
syökövät huusholisaan.

Var tulkuuma saunoi,
pes selkän jurharjal ja mäntsuov.
Älk katto kauni ja rohket,
salkareist e ni mittää.

Äl tutki tietsikast minu jutui,
älkä poimi netist viruksii.
Sit ei sa sammuta yvöksi,
anta se hurista aen.

Amuyöst tule su vieree,
ja savuul tietyst hasen.
Sat nukkui iha rauhas,
mä ole koht unes.

Näe hyvvi ohjet mä sul anna,
ja mittä tinkimät.
Jos pojes luotaen muutat,
niin otat kae miut mukkaa?
Mie tuo kukki tullesa.


Kauko Huotari
Kuhmo

[Juhani Laulajainen]

Tykkäsin hitosti. Lämminhenkinen ja humoristinen runo. Taitavaa tekoa. Ehkä
tässä Heli Laaksosta matkittiin, mutta mitä siitä. Saahan sitä mukailla,
puhumattakaan murteella kirjoittamisesta. Mitä murretta tuo on? Lapinko?
Onko se nyt ihan varmasti oikein kirjoitettua murretta? Joskus murre hämää
siten, että runo vaikuttaa paremmalta kuin onkaan, ihan sen murteen takia.
Mutta luin tuon kirjakielelläkin, ja se toimi myös sellaisena. Siinä oli
itua. Se oli eheä kuva. Onnittelen.

Post by Kauko Huotari
Helittäen kullalleh
Keit aamust het kauravelii,
tarjo kahvetta pekonil ja munil.
Älkä puhu mittä,
alkä lorut vesii astioit lährätes.
Kopistel makkukamoet usei,
siivoo ku mie o lenkil tae kuppilas.
Kis ja koeri ei meil hankita,
eik lintui terasil sapuskoe kan.
Te pääsiäeseks mämmi ja sopa,
Jussipäeviks sima ja munkii,
Kekriks röntösii ja lantukukoi,
Jouluks tortui ja piparii.
Te josku kapkeitto ja talkkun,
mut äl tarjo kanna ja sieni.
Vierahil ei ruoka tarjotta,
syökövät huusholisaan.
Var tulkuuma saunoi,
pes selkän jurharjal ja mäntsuov.
Älk katto kauni ja rohket,
salkareist e ni mittää.
Äl tutki tietsikast minu jutui,
älkä poimi netist viruksii.
Sit ei sa sammuta yvöksi,
anta se hurista aen.
Amuyöst tule su vieree,
ja savuul tietyst hasen.
Sat nukkui iha rauhas,
mä ole koht unes.
Näe hyvvi ohjet mä sul anna,
ja mittä tinkimät.
Jos pojes luotaen muutat,
niin otat kae miut mukkaa?
Mie tuo kukki tullesa.
Kauko Huotari
Kuhmo