Discussion:
Snoppailuako?
(too old to reply)
iiro Rämä
2006-01-07 05:56:53 UTC
Permalink
Kuuntelin tuossa viikolla ylen ykköseltä jotakin kirjallisuus juttua,
missä muutama nimi kirjailija keskusteli kirjoittamisesta ja lauseen
rakentamisesta.

Eräs heistä, en muista kuka, kertoi, miten hän oli aloittanut jonkin
kirjan lukemisen, mutta luettuaan tekstin ensimmäisen lauseen, oli
sulkenut läpyskän todeten, ettei ole lukemisen arvoinen.

Pelle mikä pelle, ajattelin ensiksi, mutta nyt jälkeenpäin, mietittyäni
asiaa uudelleen ja uudelleen, ehkä näenkin jotakin ideaa puheissaan.

En tarkkaan muista miten teksti alkoi, mutta jotain tällaista se oli:

"Teemu jäi Vaasaan"

Siis tuon perusteella hän hylkäsi kirjan lukukelvottomaksi.

Jos nyt verrataan tuota alku lausetta siihen kaikkein kuuluisimpaan.

"Oli synkkä ja myrskyisen yö"

Niin onhan noilla toki eroja. En varmaan itsekkään voisi aloittaa mitään
lauseella. "Teemu jäi Vaasaan" vaikken nyt niin kaksinen idea nikkari
olekaan. Mutta siitä huolimatta, taitaa meistä useammalla olla pitkä ja
karikkoinen tie kirjoittaa yhtään mitään julkaisukelpoista ikinä
koskaan, jos ja mikäli kyseisten ammatti kirjoittajien mielipiteillä on
merkitystä.

iiro
Simo Pahula
2006-01-06 11:17:55 UTC
Permalink
Entä jos Teemu lähti Vaasasta? Sehän antaa tilaa lisäkysymyksille, kuten
mitä sitten tapahtui? Miksi Teemu lähti Vaasasta?
Miten meni toinen lause? "Teemu jäi Vaasaan. Hänen oli pakko, sillä häntä
painostettiin siihen. Teemu kyllä tahtoi lähteä Vaasasta, mutta häntä
pidettiin vankina kerrostalokaksion kylpyhuoneessa.."

Ensimmäiset lauseet ovat mielenkiinnon kannalta tärkeitä.

Kuten se "olipa kerran.." Niin, mitä oli kerran?
Post by iiro Rämä
Kuuntelin tuossa viikolla ylen ykköseltä jotakin kirjallisuus juttua,
missä muutama nimi kirjailija keskusteli kirjoittamisesta ja lauseen
rakentamisesta.
Eräs heistä, en muista kuka, kertoi, miten hän oli aloittanut jonkin
kirjan lukemisen, mutta luettuaan tekstin ensimmäisen lauseen, oli
sulkenut läpyskän todeten, ettei ole lukemisen arvoinen.
Pelle mikä pelle, ajattelin ensiksi, mutta nyt jälkeenpäin, mietittyäni
asiaa uudelleen ja uudelleen, ehkä näenkin jotakin ideaa puheissaan.
"Teemu jäi Vaasaan"
Siis tuon perusteella hän hylkäsi kirjan lukukelvottomaksi.
Jos nyt verrataan tuota alku lausetta siihen kaikkein kuuluisimpaan.
"Oli synkkä ja myrskyisen yö"
Niin onhan noilla toki eroja. En varmaan itsekkään voisi aloittaa mitään
lauseella. "Teemu jäi Vaasaan" vaikken nyt niin kaksinen idea nikkari
olekaan. Mutta siitä huolimatta, taitaa meistä useammalla olla pitkä ja
karikkoinen tie kirjoittaa yhtään mitään julkaisukelpoista ikinä
koskaan, jos ja mikäli kyseisten ammatti kirjoittajien mielipiteillä on
merkitystä.
iiro
fanne
2006-01-06 15:51:09 UTC
Permalink
Post by iiro Rämä
Eräs heistä, en muista kuka, kertoi, miten hän oli aloittanut jonkin
kirjan lukemisen, mutta luettuaan tekstin ensimmäisen lauseen, oli
sulkenut läpyskän todeten, ettei ole lukemisen arvoinen.
-------------clip-----------------------------
Post by iiro Rämä
Niin onhan noilla toki eroja. En varmaan itsekkään voisi aloittaa
mitään lauseella. "Teemu jäi Vaasaan" vaikken nyt niin kaksinen idea
nikkari olekaan. Mutta siitä huolimatta, taitaa meistä useammalla
olla pitkä ja karikkoinen tie kirjoittaa yhtään mitään
julkaisukelpoista ikinä koskaan, jos ja mikäli kyseisten ammatti
kirjoittajien mielipiteillä on merkitystä.
iiro
Nii, jos haluaa kirjoittaa täydellisen tarinan, eikä osaa aloittaa sitä
tarinan arvoisesti, niin ymmärrän hyvin.

Hyvän tekstin pitää imaista mukaansa, ikävä kyllä turha luulla
että lukija jaksaa odotella.
-fanne-
Rasimus
2006-01-06 20:40:05 UTC
Permalink
Post by iiro Rämä
Eräs heistä, en muista kuka, kertoi, miten hän oli aloittanut jonkin
kirjan lukemisen, mutta luettuaan tekstin ensimmäisen lauseen, oli
sulkenut läpyskän todeten, ettei ole lukemisen arvoinen.
Hevon paskat... Ei kukaan pysty sanomaan ensimmäisestä lauseesta kirjan
laatua! Ensimmäisestä kappaleesta kylläkin... Kyllä se veikko vain sattui
olemaan runkku, joka halusi esittää snobia...
Post by iiro Rämä
Niin onhan noilla toki eroja. En varmaan itsekkään voisi aloittaa mitään
lauseella. "Teemu jäi Vaasaan" vaikken nyt niin kaksinen idea nikkari
olekaan. Mutta siitä huolimatta, taitaa meistä useammalla olla pitkä ja
Pahula taisikin jo mainita, että ei ne ensimmäiset sanat vaan niitä
seuraavat. Ellen väärin muista, niin Kukkia Alg... (miten se nimi nyt
menikään...) -opuskin alkoi aika simppelillä ja alakoulumaisella tekstillä
eikä se kirjan menestystä tai mainetta häirinnyt ;)
Tatu Kaappanen
2006-01-06 21:12:35 UTC
Permalink
Alun ensimmäisen virkkeen perusteella olisi jäänyt moni kirja
kustantamatta ja lukematta, esim. Tuntematon sotilas, joka alkaa kuin
suoraan kirjoittajan oppaiden varoittavalla mallialoitukselle.

Joidenkin kirjalijoiden tehtävänä on halveksia toisten kirjalijoiden
opuksia, jotta saisi omaansa nostettua esille. Yksi varsinainen muista
ilkeilija on minusta muuten ollut Jari Tervo, jonka kirjat, ne kolme
jotka olen lukenut, ovat ollet surkeita ja tylsiä. Ne ovat oleet
juoneltaan liiaksi arvattavia, ei juurikaan yllätyksiä. Tarinoiden
kovuus ja raakuus on ollut sitä kovuutta ja raakuuttaa mitä kirjoittaa
kovuutta ja raakuutta kokematon mammanpoika. Ne ovat suhteellisen
lapsellisia ja huonosti kirjoitettua, joita en viitsi enää lukea.
Birdy
2006-01-12 13:45:10 UTC
Permalink
Post by iiro Rämä
Eräs heistä, en muista kuka, kertoi, miten hän oli aloittanut jonkin
kirjan lukemisen, mutta luettuaan tekstin ensimmäisen lauseen, oli
sulkenut läpyskän todeten, ettei ole lukemisen arvoinen.
Pelle mikä pelle, ajattelin ensiksi, mutta nyt jälkeenpäin, mietittyäni
asiaa uudelleen ja uudelleen, ehkä näenkin jotakin ideaa puheissaan.
Jos joku valkkaa lukemisensa tuolla perusteella, hän varmaan löytää
omat helmensä ja menettää muita - joku joka kahlaa galaksimme
tylsimmän aloituksenkin läpi ja uskoo lukemaansa kirjaan vielä sivulla
431 (vaikka se on ollut samaa tuubaa alusta keskivaiheen kautta
loppuun saakka), löytää omanlaisiaan helmiä.

Pidän tällaista 'mä luin sen ekan lauseen ja totesin että paskaa' -tyyppistä
kirjallisuuskritiikkiä suhteellisen hätiköitynä - sopii kärsimättömille:)

Hyvä esimerkki: Philip Rothin 'Amerikkalainen pastoraali' - hyvä jösses
ja pihamaan koivu sentään että sillä jätkällä riittää jaaritusta. Alussa
kuvattu
eturauhassyöpäinen jätkä on jo täysin unohtunut sivulla 150 mistä oikea
tarina vasta alkaa. Hampaitani jäystäen olen kahlannut ensimmäiset sata
sivua, ja vasta nyt siitä tule palkkio - hurjaa ihmismielen syöverin
tuuletusta
ja moraaliseettistä rutistusta. Minä olisin leikannut kirjasta 100 sivua
hemmettiin
ja jättänyt vain viimeiset 100 sivua jäljelle - mutta Philip
'maksanraiskaaja'
Rothina saa ilmeisesti julkaistua mitä huvittaa:)

B.
Petri KEckman
2006-05-08 02:09:26 UTC
Permalink
B.
Kirjat ovat olleet minullekin tosi tärkeitä, tarkoitan jotkin romaanit ja
runotkin, mutta ... eiku ei mitään. Näin sun käden heilahduksen viherahon
sivuilta ladatussa videon pätkässä, joka oli kuvattu jossain sfneti 20 v
juhlilla. Harmi, että aika helmikuu - heinäkuu meni ihan muualla kuin
huuhaassa ja vasta marraskuussa muistaakseni muistin taas koko asian.

Ilmeisesti te olette poissa kanssa mutta palaatte vielä. Tervetuloa.
--
Petri Keckman
Loading...