Mica
2005-10-24 20:41:55 UTC
Täällä vartiossa vapisen ja toivon sun vielä mä näkevän.
Unikuvani on ainut kun omakseni sun mä sain. Siinä olet polvellani
keskikesän aamunraikkaus
kasvoillasi, säteilet samaa unta, onnea kanssani.
Vain hetken olit siinä mutta ikuisuuden yhdessä elimme. Pian sotavuodet
meidät eroitti ja muistomme on
kaukaista utua unholan niin tiedän on kohtaloni korpeen käyvän, kera kuolon
kerran.
Sinä olet lohtuni aivan kuten viimeinen ajatus, vaikka kuolo olis kylmä
käsky niin hartaana lämmössä lähden, kun eloni täältä erkanee kerran ja
manan maille matelen.
Sinun Erkkisi
Erkki Harju kuoli jatkosodan viimeisenä päivänä 5.9.1944.
Unikuvani on ainut kun omakseni sun mä sain. Siinä olet polvellani
keskikesän aamunraikkaus
kasvoillasi, säteilet samaa unta, onnea kanssani.
Vain hetken olit siinä mutta ikuisuuden yhdessä elimme. Pian sotavuodet
meidät eroitti ja muistomme on
kaukaista utua unholan niin tiedän on kohtaloni korpeen käyvän, kera kuolon
kerran.
Sinä olet lohtuni aivan kuten viimeinen ajatus, vaikka kuolo olis kylmä
käsky niin hartaana lämmössä lähden, kun eloni täältä erkanee kerran ja
manan maille matelen.
Sinun Erkkisi
Erkki Harju kuoli jatkosodan viimeisenä päivänä 5.9.1944.